Kunnon Etelä-Eurooppalainen Pizza

Kunnon Etelä-Eurooppalainen Pizza

 

Pohja:

Aloitetaan pizzan sydämestä eli pohjasta. Miljoonien ja jälleen miljoonien kokeilujen jälkeen löytyi Se Oikea resepti, jolla saadaan pohjaan pehmeä sisus, rapea pinta ja juuri oikea maku. Alkuperäinen resepti, jota hieman tuunailin, löytyy toiselta sinnikkäältä kokeilijalta Feeling Foodish -sivustolta nimellä "Best NY pizza dough". Tässä minun versioni:

Tarvitset (kahteen isoon pizzaan):

780 g erikoisvehnäjauhoa (durumjauho kannattaa jättää pastan valmistukseen, itse suosittelen italialaista 00-jauhoa, jota ainakin Stockmannilta löysin De Cecco -merkiltä)
15 g tuorehiivaa
15 g suolaa
8 g ruokokidesokeria
520 ml huoneenlämpöistä vettä
20 ml hyvää oliiviöljyä

Määrät voi myös puolittaa yhtä isoa/kahta pienempää pizzaa varten.

Valmistus:

Valmistus alkaa mieluiten kolmea päivää ennen pizzan syömistä. Mittaa jauhot isoon kulhoon (yleiskoneen kulhoon jos sinulla on sellainen käytössä) ja hiero hiiva kämmenten välissä jauhojen joukkoon. Lisää vielä suola ja sokeri ja sekoita. Yleiskoneella voit laittaa tässä vaiheessa taikinakoukun pyörimään pienimmällä teholla ja alkaa lisäämään vettä rauhallisesti, käsipelillä menevät kädet nyt taikinaan kun sekoitat käsin vettä hiljalleen lisäten. Kun vesi on kokonaan lisätty, taikinan pitäisi pysyä joustavan pallon muodossa. Lisää viimeiseksi vielä öljy ja vaivaa pienimmällä teholla noin 5 minuuttia, käsipelillä saman verran.

Jos olet tekemässä kahta pizzaa, jaa valmis taikina kahteen tiukasti suljettavaan rasiaan. Taikina turpoaa noin 2-3 -kertaiseksi, eli ota se huomioon rasian koossa. Testasimme (hyvin mielellämme), milloin taikina maistuu parhaimmalta ja kolme päivää on optimaalinen. Kaksikin riittää, mutta maku oli vielä parempi kolmantena päivänä. Jääkaapissa nostatettaessa taikina kehittyy hitaasti ja saa luonnetta toisin kuin mahdollisimman nopeasti mahdollisimman lämpimässä nostatettu taikina. Laita siis taikina jääkaappiin odottelemaan, ja ota se huoneenlämpöön lämpenemään noin tuntia ennen pizzan täyttöä ja paistamista.

Paistamisessa parhaimman tuloksen saa pizzakivellä. Kun kiven antaa lämmetä noin 250-asteisessa uunissa vähintään puolen tunnin ajan, kivi saa sidottua lämpöä itseensä ja pohja paistuu kypsäksi samaan aikaan kun täytteet. Pizzakiven lisäksi tarvitset jotain, jolla siirtää pizza kuumalle kivelle ja pois, ja parhaiten toimii pizzerioista tutut puiset lastat. Jauhota siis lasta, ota taikina käteen ja ala työstämään sopivaa muotoa. Älä missään tapauksessa käytä kaulinta tai muuta lyttäysmenetelmää, hiivan monen päivän ajan tekemä ahkera työ valuu täysin hukkaan jos kaikki takinassa olevat kuplat jyrätään. Pidä taikina käsissä koko ajan, venyttele sitä käsien välissä ja taitavimmat tietenkin pyörittävät. Kun pohja on sopivan kokoinen ja muotoinen, laita se lastalle ja on täytteiden vuoro!

Tomaattikastike:

Nopea tehdä ja tuo paljon lisää makua ja syvyyttä pizzaan.

Tarvitset:

4 rkl Mutti-tomaattipyrettä (tässä kannattaa ehdottomasti panostaa laatuun ja käyttää Mutti-tomaateista tehtyä pyrettä)
2 kpl valkosipulin kynttä silputtuna
2 rkl chilillä maustettua oliiviöljyä (löytyy Stockmannin öljyhyllyltä)
pieni kourallinen silputtua basilikaa

Valmistus:

Kaikessa yksinkertaisuudessaan sekoita aineet keskenään ja anna maustua hetki. Levitä pizzapohjalle ohut kerros tomaattikastiketta, että pohja paistuu kypsäksi.



Täytteet:

Tärkein ohje: panosta laatuun! Lähiostarin pizza-kebab-ravintoloista saa kaikki täytteet säilykepurkeista, joten kotona panostetaan tuoreisiin raaka-aineisiin.

Tarvitset:

1 pallo mozzarellaa (tai buffalomozzarellaa)
Laadukasta chorizoa (muutaman sentin pätkä)
Tuoretta ananasta (n. 2 cm paksuinen siivu)
Reilu kourallinen tuoretta rucolaa
Muutama mansikka silputtuna


Valmistus:Juustona toimii parhaiten mozzarella. Leikkaa mozzarella ohuehkoiksi siivuiksi ja levitä tomaattikastikkeen päälle (kyllä, muiden täytteiden alle, jotta pizza ei näyttäisi epämääräiseltä juustopaistilta).Leikkaa chorizo ohuen ohueksi siivuiksi, samoin kuorittu ananas. Poista ananassiivuista myös keskikanta. Laita chorizo ja ananas juuston päälle ja siirrä pizza kiven päälle 250-asteiseen uuniin. Uunissa pizza on noin 5-10 min, riippuen hyvin paljon uunista, joten pidä pizzaa koko ajan silmällä. Kun reunat näyttävät kypsiltä, eli ovat saaneet hieman väriä, pizza on valmis. Loppusilauksena laita rucola ja mansikka pizzan keskelle, avaa pullo argentiinalaista Don Humberto Merlot Pinot Noir -viiniä ja sitten pääset nauttimaan!
By: Maria

Se Oikea Spaghetti Carbonara

Se Oikea Spaghetti Carbonara

 

Se on sunnuntai ja kuten meillä on tapana, sunnuntai toimii meillä hyvän ruuan päivänä. Tällä kertaa päätettiin tehdä aitoa oikeaa Spaghetti Carbonaraa, ei siis sitä suomalaisten "italialaisten" ravintoloiden kermapastaa vaan sitä mitä se todella on. Kävin muutamia vuosia sitten Italiassa, missä tuli kierrettyä Toscanan aluetta autolla pienestä kylästä toiseen ja tuolla matkalla tulin perehtyneeksi tähän aitoon kunnon tavaraan eli italialaiseen carbonaraan. Suurin ero näissä kahdessa pastassa on se, että Suomessa tykätään tehdä kastike kermaan, kun taas Italiassa se tehdään keltuaisiin ja pecorino-juustoon. Jotkut saattavat lisätä tilkan kermaa, mutta kerma ei missään nimessä ole välttämätöntä.

Tämä pasta on suorastaan laittoman helppo ja nopea tehdä. Mikä parasta, sen maku vie sinut suoraan Toscanan laaksoihin, missä sypressien reunustamat pienet kiemurtelevat tiet, kumpuja peittävät viiniviljelmät ja lämmin kesätuuli miellyttävät jokaista, joka paikalle sattuu.

Viiniksi valitsimme Option vuoden viinivoittajan Castillo de Molina, Pinot Noirin. Tuo viini toimii keveytensä ansiosta, vaikkei Italiasta olekkaan.

Huomaa, että ainesten laatu on kaikki kaikessa myös pastoissa, joten mikäli haluat tehdä loistoruokaa keskinkertaisen sijaan, laatu on väärä paikka säästää. Hintaa laadukkaan ja halvan, laadussa heikomman välillä ei ole loppujen lopuksi suuresti (pastoissa sen parisen euroa) mutta maussa sen eron kyllä huomaa!

Tässä ohje tähän Italian herkkuun (about 2-3 hengelle):
Barillan nro.5 spagettia
Pekonia (miellään lihatiskiltä otettua)
6-7 kananmunaa
Pecorino-juusto (mielellään ihan könttinä eikä valmiiksi raastettuna, raasta mieluummin itse esim. raastinmyllyllä)
Parmigiano-juusto
Oliiviöljy
Suola
Pippuri
Rosmariini
Tilkka ruokakermaa, mutta EI TODELLAKAAN OLE välttämätöntä. (huom, jos käytät kermaa niin älä vain laita kasvispohjaista kermaa, koska se tekee pastan limaiseksi ja koko fiilis Italiasta häviää sen sileän tien ;D )

Keitä spagut al dente ja paista kuutioidut pekonit. Samalla kun pekonit paistuvat ja spagut kypsyvät niin erottele kulhoon 5 keltuaista ja raasta pari kourallista pecorinoa päälle. Sekoita massa sekaisin ja lisää pippuri ja loraus oliiviöljyä (tässä vaiheessa voi antaa sen tilkan kermaa myös, jos sitä nyt ylipäänsä haluaa lisätä). Kun pekoni on valmista, lisää myös pekoni muna-juusto-kastikkeeseen. Siivilöi kypsyneet spagetit ja lorauta myös niiden päälle oliiviöljyä sekä hieman suolaa. Huomaa, että pekonissa on suolaa jo itsessään, joten suolaa ei tarvi todellakaan paljoa lisäillä, jos edes lainkaan. Sekoita spagetit ja  kastike ja lisää lopuksi annokseen parmigianoa joko lastuina tai jauhettuna sekä rosmariinin oksa. Erottele vielä yksi munan keltuainen ja aseta se annoksen päälle omassa kuoressaan (ja kun syöt niin kaada vain keltuainen sekaan). Siinäpä se kaiken kaikkiaan on. :)

By: Mikael

Konjakilla maustettu raparperihillo

Konjakilla maustettu raparperihillo

Kevään ensimmäisistä kirpeistä raparpereista kannattaa tehdä herkullista hilloa. Tässä hillossa konjakki maistuu hennosti taustalla ja täydentää raparperin makua. Hilloa voi yksinkertaisimmillaan syödä kuvassa näkyvien Savoiardi-keksien kanssa, tai sitten maustaa sillä jäätelö, puuro tai kakku. Ja sopii se erittäin hyvin myös mietojen juustojenkin kanssa.

Tarvitset noin 5 dl valmista hilloa varten
500 g raparperia
1/4 dl vettä
2½ dl hillosokeria
1 kpl vaniljatankoa
2 rkl konjakkia (esim. Hennessey VS)

Pilko ensin raparperi ohuehkoiksi siivuiksi, sanoisinko plus miinus puoli senttiä paksuiksi. Laita raparperit ja vesi kattilaan keskilämmölle ja anna höyrytä noin 10 min välillä sekoittaen. Kun raparperi on pehmennyt, lisää hillosokeri, vaniljatangosta sekä siemenet että itse tangon puolikkaat ja konjakki. Rakastan vaniljaa ja kuten kuvasta näkee, kokonaisen tangon siementen laittaminen johtaa runsaasti vaniljaiseen lopputulokseen. Jos haluat ottaa vaniljan osalta rauhallisemmin, puolikas vaniljatanko riittää. Vaniljan lisääminen tapahtuu kokkiohjelmista tutulla tavalla: ensin halkaistaan tanko pituussuunnassa, sitten kaavitaan veitsellä siemenet sisäpuolelta. Maustamisen jälkeen nosta lämpöä hieman, niin että seos kiehuu miedosti, ja keitä vielä 15 min välillä sekoittaen.

Nosta vaniljatanko pois ja anna hillon jäähtyä. Noin puolen tunnin päästä hillon voi laittaa purkkeihin. Huomaa, että hilloa kannattaa säilyttää jääkaapissa. Sehän oli helppoa!

By: Maria

Yrttien kasvattamisen alkeiskurssi

Yrttien kasvattamisen alkeiskurssi

Kun tuoretta rosmariinia ja ruohosipulia löytyy omalta parvekkeelta, tulee yrttejä käytettyä ruoanlaitossa huomattavasti useammin. Mami’s Cuisinesta löytyy tällä hetkellä kahden edellisen lisäksi persiljaa ja sitruunamelissaa, ja toiveikkana odotellaan miten minttu ja basilika lähtevät kasvamaan. Seuraavia ohjeita noudattaen on meidän parvekepuutarhamme menestynyt hyvin.

Kannattaa valita kasvatettavaksi sellaisia lajikkeita, joita tykkäät käyttää usein mutta vähän pienemmissä määrissä. Esimerkiksi jos tillipuntti tulee kuten meillä käytettyä aina kokonaan, ei tillin kasvattaminen pienissä mittasuhteissa parvekkeella ole kovin mielekästä. Sitruunamelissaa, joka sopii varsinkin jälkiruokiin ja juomiin, käytän aina muutamia lehtiä kerrallaan, jolloin kasvi pysyy hyvässä kunnossa. Parvekekasvatuksessa menestyviä yrttejä ovat mm. persilja, ruohosipuli, basilika, minttu, korianteri, rosmariini ja sitruunamelissa.

Yrttien valitsemisen jälkeen tarvitset muutamia perustarvikkeita. Helpoimmillaan tarvitset vain ruukkuja, multaa sekä tietysti taimia tai siemeniä. Näiden lisäksi kannattaa kuitenkin napata pari douppausainetta kasvua helpottamaan, kuten juurrutusainetta ja lannoitetta. Kekkilältä löytyy erikseen yrttimulta, jota kannattaa käyttää. Ruukussa pitäisi olla joko salaojitus (kiviä tai ruukunpaloja yms.), jotta ylimääräinen vesi pääsee valumaan siihen, tai sitten voit valita altakasteluruukkuja. Kastelukannu ja sumutinpullo ovat myös hyödyllisiä, kasvit nimittäin tykkäävät kastelusta ja myös siitä että niiden lehtiä sumutellaan vedellä.

Siemenistä kasvattaminen on jo jatkokurssin asioita, johon tarvitaan myös laajempi kattaus erilaisia välineitä. Meidän keittiössämme on kokeilussa eBay:stä hankittu yrttien kasvatussetti, jolla pitäisi pystyä luomaan keittiöpuutarha siemenistä. Tällä hetkellä persilja itää jo, mutta hitaammat basilika ja ruohosipuli piilottelevat vielä itseään. 

Nopeammin pääset nauttimaan yrteistä, kun ostat puutarhakaupoista taimia ja istutat ne. Istuttamisessa pitää huolehtia siitä, että multa kastellaan täysin märäksi. Ruokakaupasta ostetut yrtit eivät helposti jatka kasvuaan kotioloissa, mutta halusin kuitenkin kokeilla sitä mintun kanssa kun kotoa löytyi ylimääräinen ruukku ja multaa. Minttu näyttää hyvinvoivalta, mutta aika näyttää miten käy.

Hoidon osalta useimmat yrtit pitävät puolivarjoisasta (ei suorasta auringonpaahteesta eikä sysimustasta varjosta). Kastelun osalta mullan pinnan pitäisi kastelujen välillä kuivahtaa, etteivät juuret ole koko ajan litimärkiä ja mätäne. Viikoittainen lannoittaminen alkaa pari viikkoa istutuksen jälkeen.

Sen lisäksi, että yrttejä alkaa käyttämään ruoanlaitossa enemmän, ne ovat myös kauniita katsella. Ja kun yrtit saa menestymään, onnistumisen fiilis on valtava!

By: Maria

Oulussakin osataan - Loistava Cocktail Company

Oulussakin osataan - Loistava Cocktail Company

About vuoden päivät auki ollut Cocktail Company on muototunut Marian ja mun lempipaikaksi Oulussa, kun haluamme loistavia drinkkejä ja viihtyisää ilmapiiriä. Baarimikot ovat alansa ehdotonta eliittiä ja osaavat myös ottaa asiakkaat lämpimästi vastaan ja ylläpitää rentoa tunnelmaa. Ravintola noudattaa sisustuksellisesti tyylikästä, modernisoitua salakapakkaa, jossa lounge-musiikin soidessa kehittyy uusia, toinen toistaan parempia cocktaileja. Hauska lisä ravintolassa on sisääntulo, joka ei todellakaan käy vain ovea avaamalla. Mikäli mielit päästä ravintolaan, on sinun ensin painettava tuulikaapin ovisummeria ja odotettava, että lukossa oleva ovi avataan sisältäpäin. Hauska keksintö ja todellakin lisää salakapakan salaista tunnelmaa. Huomaa, että ravintolaan kannattaa tehdä aina pöytävaraus, sillä tämä baari on yleensä aivan täynnä.

Ravintolan drinkkimenu perustuu yleensä aina johonkin tiettyyn tuotteeseen (esim. appelsiini) jota he pitävät viikon, kunnes vaihtavat koko listan taas uuteen.  Se on kunnianhimoista ja mahtavaa, ja on koukuttanut ainakin minut ja Marian maistelemaan.

Tällä kertaa viikon teemana oli munan valkuainen ja voin sanoa, että meillä oli epäilyksemme. Voiko valkuainen todellakin sopia hyvin drinkkeihin, etenkin jos on joskus juonut huonosti tehtyä munatotia? Kyllä voi, mikäli vierailet Cocktail Companyssa! Drinkit olivat yksinkertaisesti loistavia. Raaka-aineet olivat tuoreita ja laadukkaita (esim. mun drinkissä oli mm. tuoreita marjoja) ja maut olivat tasapainossa. Täydellisiä drinkkejä!

Kaiken kaikkiaan Oulu on vihdoinkin saanut ensimmäisen maailmanluokan cocktail loungensa, jossa drinkkejä sekä asiakkaita arvostetaan. Paikka sijaitsee entisen Paska Kaupunni-nimisen baarin tilalla, eli osoitteessa Uusikatu 24, 90100 Oulu. Käykää siellä, mikäli todella haluatte nauttia juomista ja tunnelmasta.

Tässä heidän verkkosivunsa: http://www.cocktailcompany.fi/

Juhlallinen mutta kevyt Pavlova

Juhlallinen mutta kevyt Pavlova

Pavlova on juuri sopivan kevyt ja makea lopetus aterialle, ja sitä voi tuunata helposti täydentämään menua vaihtelemalla marjoja, hedelmiä tai maustamalla kermaa. Marengin valmistus ei ole vaikeaa kunhan huolehtii muutamasta perusseikasta. TÄRKEINTÄ on, ettet osta valmismarenkia. Se on kuivaa ja rapeaa kauttaaltaan, kun taas Pavlovassa pyritään valkoviinietikalla ja maissitärkkelyksellä luomaan marenkiin pehmeä ja vaahtokarkkimainen keskus. Tällä ohjeella tuo tavoite onnistuu erinomaisesti!

Tarvitset kuuteen annokseen
2 kpl valkuaista
1,2 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
½ tl maissitärkkelystä
½ tl valkoviinietikkaa
1 tl rasvaa leivinpaperin voiteluun
500 g marjoja tai hedelmiä, tässä käytin mansikoita, vadelmia ja karhunvadelmia
2 dl vispikermaa + sokeria maun mukaan
Koristeeksi minttua tai sitruunamelissaa

Valmistuksessa tärkeintä on huolehtia, että valkuaisille tarkoitettu kulho ja vispilä ovat puhtaita ja ettei sekaan pääse yhtään keltuaista. Laita uuni siis lämpeämään 100 asteeseen, ja erottele valkuaiset keltuaisista. Vatkaa valkuaisia, kunnes tuloksena on kovaa vaahtoa, johon vispilää nostamalla muodostuu huippuja. Lisää sokeria vähitellen, koko ajan vatkaten. Kun sokeri on liuennut ja vaahto on kiiltävää, lisää vaniljasokeri, maissitärkkelys ja valkoviinietikka ja sekoita vielä hetki.

Laita leivinpaperi uunipellille ja piirrä siihen lyijykynällä kuusi halkaisijaltaan noin kymmenen sentin ympyrää. Voitele ympyrät kevyesti, jotta valmiit marengit lähtevät helposti irti. Nostele marenkivaahto ympyröihin ja tee niihin lusikalla syvennykset. Sitten pääsetkin muihin hommiin, nimittäin marengit ovat uunissa keskitasolla tunnin ajan.

Tunnin kuluttua nosta marengit jäähtymään ja valmistele täytteet. Vatkaa kerma, johon voit halutessasi lisätä sokeria tai aromeja, kuten vaniljaa tai rommia. Halkaise mansikat ja ota mintun tai sitruunamelissan lehdet valmiiksi. Nosta marengit lautasille, laita pari kunnon ruokalusikallista kermaa marengin päälle, asettele marjat ja koristeet päällimäiseksi. Приятного аппетита sanoisi Pavlovan Anna!

By: Maria

Kesäpäivän Raparperimargarita

Kesäpäivän Raparperimargarita

Eletään toukokuun alkua ja ensimmäiset aurinkoiset päivät antavat meille vinkkiä siitä, että se kauan odotettu kesä on taas tulossa. Laita nyt silmät kiinni ja kuvittele miltä lämmin etelätuuli tuntuu ja kuinka aurinko lämmittää terassilla kasvojasi. On niin lämmintä ja koivut laulavat omaa kesäistä havinaansa. Janohan siinä iskee ja silloin on parasta nostaa huulille Mami'sin vedet kielelle herättävä raparperimargarita. Tämän juoman mahtavuus piilee sitruunan ja raparperin miellyttävässä kirpakkuudessa, joka samalla virkistää että humal...rentouttaa sinut kesän vietäväksi.

Miten se siis tehdään?

Tätä drinkkä varten tarvitset coctail-lasin, blenderin (sen verran voimakkaan, että se jaksaa murskata jäitä) sekä seuraavia aineksia:

1 luomusitruuna (luomu siksi, että tulet raastamaan kuorta ja näin vältyt mahdollisilta torjunta-aineilta)

1cl vaaleaa rommia

3cl Sour Rhubarb-likööriä DeKuyperiltä

4cl Marlin sitruunamehua

raparperia (silppua pieneksi)

jäämurskaa

sokeria, jotta voidaan sokeroida lasin reuna

Lasi kannattaa ensin viilentää pakkasessa. Sen jälkeen leikkaa sitruunasta pala ja kastele lasin reuna kauttaaltaan ja pyörittele lasi sokerissa (kannattaa kaataa sokeri lautaselle, koska siitä lasi on helpompi pyöräyttää). 

Laita jäät blenderiin ja anna koneen pyöriä kunnes jääpalat ovat muuttuneet jäämurskaksi. Lisää blenderiin nesteet ja raasta kunnolla sitruunankuorta sekä lisää raparperisilppu (huomaa, että raparperi on makeampaa latvasta ja juuresta kirpeämpää, joten on makuasia kummasta osasta sitä silppuaa). Pistä blenderi pyörimään hetkeksi, kunnes juoma on valmis.

Koristele drinkki joko raparperin varrella tai mintun lehdellä (kuten kuvassa). Nyt kesä voi tulla!

By: Mikael